maanantai 31. joulukuuta 2012

Wafa Sultan: islamin uhasta ex-muslimin kertomana

Esittelen tässä blogissa erään henkilön, jonka olemassaoloa suomenkielinen Wikipedia ei tunne, ja josta on ollut hyvin vähän juttua suomalaisessa blogosfäärissä. On toki ymmärrettävää miksi: Wafa Sultan on karkeasti Yhdysvalloissa sitä mitä Ayaan Hirsi Ali on Alankomaissa, eli islaminuskon jättänyt nainen, joka kritisoi islamia naissukupuoleen kohdistetuista sortotoimista sharialain alla. Ayaan Hirsi Alin saatamme olla nimeltä jostakin kuulleetkin vaikka Alankomaat ovatkin "kaukana" (korni juttu näin Internetin aikakautena).

Voisin kääntää tarinaa Wafa Sultanista englanninkielisestä Wikipedian versiosta, mutta aloitan kuitenkin liittämällä videon, jossa hän omin sanoin kertoo taustastaan:



Taistella islamia vastaan. Ei poliittista? Ei radikaalia? Islamia itseään? Poliittinen korrektius on rikottu, mutta todellisuus, ikävä kyllä, voi olla poliittisesti epäkorrekti.

Minä en väitä, että islam olisi pelkkänä dogmana missään merkitsevissä määrin huonompi kuin kristinusko. Ero on siinä, että kristinusko on antanut tilaa rationalismille, sekularismille ja maallistunut siinä samassa prosessissa itsekin lähinnä tapakulttuuriksi, vakiintuneiksi pyhäpäiviksi ja arkeologiseksi perinnöksi. Christopher Hitchensin sanoin: "Let me just tell you something: for hundreds and thousands of years, this kind of discussion would have been in most places impossible to have, or Sam [Harris] and I would have been having it at the risk of our lives. Religion now comes to us in this smiling-face, ingratiating way, because it’s had to give so much ground, and because we know so much more. But you’ve no right to forget the way it behaved when it was strong, and when it really did believe that it had God on its side."

Pääasiallinen syy siihen miksi kristinusko ei ole ongelma ei ole siinä, että kristinusko on parempi, vaan siinä, että varsinaista kristinuskoa ei suuressa määrin esiinny Suomessa. On olemassa kristillistä kulttuuria, tapoja, yhteisöjä, musiikkia, arkkitehtuuria. Tapakristityt itse ovat lähinnä ja agnostisia teistejä, jotka muodostelevat henkilökohtaisia jumalkäsityksiään ja -suhteitaan tahoihin, joiden nimet kulttuurillisista syistä saattavat vastata kristillisiä, mutta usko Raamattuun kirjaimellisena totuutena (esim. kreationismi) tai absoluuttisena moraalin lähteenä (esim. liittyen toisten ihmisten surmaamiseen) onneksi puuttuu. Kristityt käyttäytyvät muslimeita sivistyneemmin vain ja ainoastaan, koska he eivät usko Raamattuun sillä tavalla kuin muslimi uskoo Koraaniin. Mitä (tapa)kristityt kutsuvat kristillisiksi arvoiksi, eivät edes ole kristillisiä arvoja.

Yhtenä esimerkkinä: "lähimmäisenrakkaus" ei ole kristittyjen keksintö. On olemassa täysin tieteellistä näyttöä, että sympatian tunteminen on ihmiselle ominaista kulttuuritaustasta riippumatta - kulttuurilla voidaan toki pyrkiä tätä ominaisuutta vahvistamaan tai sammuttamaan, koska olisihan se absurdia väittää, että terroristi tuntisi merkittävää sympatiaa murhaamiaan siviileitä kohtaan, jonka etnisyyden tai muun viiteryhmän he ovat nimittäneet esim. "sioiksi ja aaseiksi" (=juutalaiset) tai spermanaamoiksi (=valkoihoiset).

Ei ole mitään kyseenalaistamista, etteikö kristinuskon paluu johtaisi yhtä kurjaan tilaan kuin islamisaatio maahanmuuttokriittisissä uhkakuvissa. Hyvä puoli on, todellisen kristinuskon paluusta ei ole paljoa varoittavia merkkejä. Islamin kohdalla ongelma on todellinen, koska islam ei radikalisoidu takaisin keskiajalle... se ei kehittynyt keskiajalta ulos koskaan. Radikalisoituminen nykytilassa, jossa mm. Internet tarjoaa vaihtoehtoja, on hankalaa. Islamisaatio tapahtuu valitettavasti siten, että valmiiksi radikalisoituneita ihmisiä, joilla ei ole eläessään ollut vaihtoehtoista tietoa, suorittavat maahanmuuttoa. Uskonnollisperustainen maahanmuuttoseulonta ei kuitenkaan käytännössä onnistuisi eli "rajat kiinni" -politiikka (jota ei vihervasemmiston olkinukeista huolimatta ole kovin usein modernissa maahanmuuttokritiikissä edes ehdotettukaan) ei toimisi. Mutta siitä ei sen enempää tässä blogauksessa.

Huom: MEMRI = The Middle East Media Research Institute. MEMRI-TV = englanninkielelle tekstitettyjä televisiolähetyksiä arabimaailmasta)

Kumman puolelle asettuisit?

Meillä oli täällä Suomessa hauska episodi "Lutkamarssin" järjestämisen aikoihin. Tämä marssi järjestettiin "raiskauskulttuuria" vastaan, kertomaan, että naisella ei ole velvollisuutta antaa pillua Schrödingerin raiskaajalle. (Omana hauskuutena oli tempaukseen kuuluva alastomuus ja se, että osa feministeistä katsoi, että näitä tarkoituksella alasti olevia naisia ei saanut edes katsoa "seksualisoivasti", ikään kuin he saisivat sukupuolen vasta jonkun katsoessa heitä. Mutta en naura tässä blogauksessa tälle osalle järjettömyyttä Lutkamarssin ideologiassa.)

Tapauksen järjestämisen yhteydessä ja jälkeen kuitenkin radikaalifeministit sekä punavihertäjät tekivät selväksi, että tämä ei ole mielenosoitusta islamia kohtaan vaan nimenomaan kantaväestöä kohtaan, tai jos emme pois sulkisikaan islamia, niin siltikin kaikkien miesten syy, kollektiivisesti.

Miehet - jotka olivat Lutkamarssiblogeja kommentoidessa tuoneet esille millään tavoin, että ongelma on validi käytännössä ainoastaan arabimaailmassa sekä muslimimaahanmuuttajayhteisöissä, ja että Suomen kantakulttuurin joistakin seksistisistä piirteistä huolimatta se (tai Suomen poliisilaitos) ei ansaitse "raiskauskulttuuri" kaltaista vahvaa syytöstä - saivat kuulla, että he olivat pelkkiä rasisteja sen sijaan, että he olisivat tosiasiallisesti huolissaan naisten kokemasta sorrosta sharia-lainsäädännön alaisuudessa (oli kyse sitten laillistettu sharia tai omankädenoikeudellinen sharia). Plus, ehkä nämä olivat tämän lisäksi vielä seksistejäkin. Jollakin logiikalla.

Kysyn, ovatko Wafa Sultan sekä monet hänen islamista henkensä uhalla paenneet ja nyt poliisin erikoissuojelussa olevat kanssasisarensa:
A) rasisteja, B) seksistejä, C) molempia, D) ei kumpaakaan, E) apostaatteja, jotka tulisi tappaa?



Onko Wafa Sultan tässä(kin) rasisti, vaikka hän väitöksien sijasta kehoittaa ottamaan vastakeskustelijansa sanoman vakavissaan?

I rest my case. Voisin tehdä johtopäätökset kaiken tämän pohjalta, mutta oletan, että jokainen tervejärkinen ymmärtää mitä ajan takaa vaikka jätän sanomattakin. Pidän mielipiteeni islamista ajatusrikoksena, en sananvapausrikoksena. Eiköhän joku keksi korjata tuon ajatusrikoksien tuomitsematta jättämisen.

Hyvää Uutta Vuotta 1984!

PS. Pahoittelen, että kirjoitus on sekava rantti. Yritin korjailla saadakseni siihen jotakin koherenttia suuntaa ja tarkoitusta, mutta kirjoituksen todellinen tarkoitus lienee ollut lähinnä purkaa henkilökohtaista vitutustani "rauhanuskontoa" sekä "rauhanuskonnon" ympärillä pyörivää valheiden ja mokutuksen määrää kohtaan.

lauantai 1. joulukuuta 2012

Pertti Salolainen kaasuttaa juutalaisia!

Olen ajatellut useampaan kertaan lopettavani blogitaukoilun aiheella tai toisella. Usein aihetta on tullut pureksittua sen verran kauan, että blogauksen pistäminen pelkkänä uutiskommenttina ei enää tuntunutkaan relevantilta ja aihe on jäänyt pidempiaikaisesti TO-DO-listalle. Nyt kuitenkin kommentoin pikaisesti ja pureksin kirjoitellessa. Tai jätän pureksimatta.

_

Natsien metsästäjät hermostuivat Pertti Salolaisen puheista

Eräs kokoomuspoliitikko on juutalaisjärjestön mukaan nyt sitten syyllistynyt antisemitismiin (eli johonkin holokaustin uusintanäytöstä edeltävään vihakirjoitteluun) toteamalla muutamia tosiasioita USA:n politiikasta sangen neutraaliin sävyyn.

Miksi tämä on nostanut kohun? Samaan aikaan, kun Salolainen on analysoinut USA:n politiikkaa, meillä on mm. Vasemmistoliiton lianderssonit ja dankoivulaaksot käyneet kaduilla osoittamasta mieltään Palestiinan valtion puolesta sangen yksipuoliseen äänensävyyn, oikeuttaen mm. Hamasin suorittamat iskut Israelin siviiliväestöä kohtaan "itsepuolustuksena". Eikö vasemmistoa voida tunnustaa antisemiittiseksi vaikka meillä on selvä todiste vasemmiston antisemiittisyydestä? Emme voi asettua Israel-Palestiina-kysymyksessä selkeästi kummallekaan puolelle olematta joko juutalais- tai islamvastainen. Vasemmisto on asettautunut islamistien (ei siis ainoastaan muslimien vaan politisoidun, militaristisen islamin) puolelle - selkeästi.

Mikä on ironista on se, että Salolaisen neutraali analyysi on nyt "juutalaisvastainen". Mukamas. Mikä on myös ironista on se, että kaikkia juutalaismyönteisiä taas nimitellään "rasisteiksi", koska juutalaismyönteisen on PAKKO olla islamvastainen.

Eli juutalaismyönteinen on "islamfoobikko" ja "rasisti". (esim. Pat Condell)
Juutalaisneutraali on "juutalaisvastainen". (esim. Salolainen)
Juutalaisvastainen on "suvaitsevainen". (esim. Li Andersson)

_

Salolainen vastaa syytöksiin juutalaisvastaisuudesta: "Käsittämätöntä"

Vaikka pidän Salolaisen analyysiä ihan osuvana, tässä Salolainen kyllä erehtyy: juutalaisten uhriutuminen tilanteessa kuin tilanteessa, mistä asiasta hyvänsä, on nimenomaisesti käsitettävissä.

Itse näen tilanteen analogisena siihen tilanteeseen mikä vallitsee radikaalifeminismin ja miesasialiikkeen välillä mm. Suomessa: kyseessä on uhripääoman maksimoiminen mediassa ja julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi "naisen euro on 80 senttiä" ei liity millään tavalla siihen, että miehillä on asevelvollisuus, mutta naisilla ei, mutta psykologiassa ajatus siitä, että nainen on sorrettu sukupuoli helpottaa hyväksymään vääryyden miehiä kohtaan, koska se "tasoittaa puntteja".

Kukaan ei toki voi korjata "naisen euro on 80 senttiä" -ongelmaa, koska sitä ongelmaa ei ole korjattavaksi: tuntipalkka on sama (sen määrittää jo TES) - ero tulee siitä, että naiset tekevät vähemmän ylitöitä ja pitävät enempi vapaita. Asiaa ei voi korjata, koska korjattavaa ei ole (onko kukaan feministi edes esittänyt miten asian voisi korjata?), mutta illuusiota ongelman olemassaolosta tulee ylläpitää, koska se on tärkeä asia uhripääoman ylläpitämiseksi. Juutalaisille tärkein uhripääoman tekijä on tuoda esille holokausti joka tilanteessa.

_

"[Weitzman] myös muistuttaa - - siitä, että Suomi on mukana Holocaust Task Force -järjestössä, joka pyrkii edistämään juutalaisten joukkotuhoa koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muistamista.

- Suomen täytyy välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin osoittaakseen, että se on edelleen sitoutunut näihin periaatteisiin.

 Tämän tulee Weitzmanin mukaan tapahtua niin, että Suomi tuomitsee ja kiistää Salolaisen puheet virallisesti sekä sanoutuu niistä irti. Weitzman vaatii myös, että hallituksen tulisi erottaa Salolainen virallisesta asemastaan."


Mitä tekemistä holokaustilla on Salolaisen analyysin kanssa USA:n suorittamasta politiikasta ja USA:n poliittisista taustavaikuttajista? Kiistikö Salolainen holokaustin, kun kerran Weitzman otti asiassa esille Holocaust Task Forcen? Ei kiistänyt. Mutta, jos olit hereillä tätä blogia lukiessasi, huomaisit, että tämä referenssi on täysin asiaan liittymättömän asian tarkoituksellinen esiin tuominen - ainoastaan, jotta juutalaisten ilmeisesti yhäkin jatkuva kärsimys natsien suorittamasta holokaustista ei unohtuisi - eli toisin sanoen uhripääoma. Yhteistä "naisen euro on 80 senttiä" -väittämään on myös se, että sitä ei voi korjata. ("80 senttiä" ei voi korjata, koska se ei yksinkertaisesti ole totta. Holokaustia taas ei voi korjata, koska se tapahtui jo, ja kuolleita ei osata herättää henkiin - ainakaan sen jälkeen, kun ruumiit on poltettu.)

Uhripääoman  maksimoimisen osaavat toki Hamasin puolustajatkin, joka kävi korostuneesti esiin YLE:n A-Talk ohjelmassa Sadek Elwan ottaessa kuolleet lapset esiin puheenvuoroissaan varmaan ainakin sataan kertaan tuossa vain tunnin kestävässä lähetyksessä. Tämä on hyvin tekopyhää, sillä Hamas suorittaa raketti-iskunsa juutalaisten siviiliväestöön omalta puolelta rajaa, oman maan siviiliväestön keskuudesta, tietäen, että juutalaisten itsepuolustus (ns. "kostoiskut") johtaa siviilikuolemiin Gazan puolella (kuten heidän omat iskunsa Israelin puolella).

Hamasilla ei ole poliittista motivaatiota suorittaa iskuja sellaisilta alueilta käsin, jossa ei olisi omaa siviiliväestöä, eikä Hamasilla ole motivaatiota rakentaa pommisuojia siviiliväestölle (vaan ainoastaan terrorismiin syyllistyville taistelijoille). Jos rättipää ampuu raketin Gazan puolelta Israelin siviilejä tappaakseen ja pakenee sen jälkeen Gazan siviilien asuttaman asunnon kellariin, eikö ole itsestään selvää, että kostoiskut aiheuttavat Gazan puolella lähinnä siviilikuolemia (vaikka toki Israelinkin puolella kuolleet ovat yhtä lailla lähinnä siviilejä)? Totta kai se on. Mutta se on tarkoituskin: siviilien kuoleminen Gazassa saa Israelin näyttämään kansainvälisesti huonossa valossa, ja lisäksi se saa Gazan kansalaiset kääntymään Hamasin puolelle ja Israelia vastaan, koska Israel aiheutti siviilikuolemat suoranaisesti (joskin perimmäinen syy on Hamasin suorittamat iskut Gazasta käsin).

_

Politiikkaa pelataan uhripääomalla, kun haluamme vakuuttaa aatteemme olevan oikea. On sikäli ikävä, että asiasta ei voi käydä rationaalista keskustelua, koska tällöin ei ole kenenkään ystävä. Salolainen teki sen virheen, että hän astui neutraalille alueelle, eli hänen kantaansa ei voi puolustaa sen enempää juutalais- kuin islam-myönteisyydellä... häntä voidaan siis syyttää kumman hyvänsä vastaisuudesta, eikä kukaan ole häntä puolustamassa, koska hän ei ole ottanut puolta eikä kaivautunut poteroon. Li Andersson esimerkiksi välttynee jatkossakin ottamasta vastuuta vahvasta antisemiittisestä asenteestaan, koska hänellä on vahvasti antisemiittinen vasemmistoliike taustatukijanaan (ja vasemmistolaisuushan kansan mielissä poissulkee "äärioikeistolaisuuden"). Salolainen seisoo yksin... muutamien neutraalien (osittain anonyymienkin) sympatisoijien kanssa.

Kyynisenä ihmisenä jäänkin nyt odottamaan sitä, että kun juutalaisjärjestö on nyt syyttänyt Salolaista juutalaisvastaisuudesta, koska mahtavat vasemmistolaiset (eli nuo tosiasiallisesti juutalaisvastaiset poliittiset voimat) tulla haaskalle, syyttämään Salolaista "rasismista", kun siihen tilaisuus kerran on hopealautasella tarjottu.

Kriittinen kysymys poliittisen ilmapiirin evoluution kannalta ei kuitenkaan ole siinä, että tulevatko Hamasin fanittajat viljelemään tragikoomista "rasismi"-huutelua, vaan siinä, että kun kohu on ohi: voittiko poliittinen korrektius järjenkäytön myös toiminnallisella tasolla, eli joutuuko Salolainen vetäytymään poliittisista vastuuviroistaan täysin pohjattoman kohun takia. Tiedämmehän nimittäin, että syytteiden todellisuusperäisyyden kanssa ei näissä asioissa ole mitään tekemistä ole ollut ennenkään (esim. Helena Erosen hihamerkkikausti) eli kohun kehityssuunta ei ole mitenkään varma. Jos asialla olisi persu kokkelin sijasta, tietäisimme, että media runnoisi erottamisen läpi, faktoista täydellisesti piittaamatta. Kokoomus kuitenkin omistaa puolet mediasta, joten ...

Epärehellisyyden avoin halaaminen on mielestäni hyvin huolestuttava piirre niin suomalaisessa kulttuurissa kuin kansainvälisestikin. Silläkin uhalla, että kuulostaisin nationalistilta, sanoisin, että epärehellisyyden ihannointi tai edes hyväksyntä ei oikeastaan edes kuulu suomalaiseen kulttuuriperintöön.