torstai 10. maaliskuuta 2011

Oikeus lapseen? (Herne meets sierain)

Haaskasinpa taas eilen aikaani argumentoidakseni homoparien adoptio-oikeuden puolesta. Tai paremminkin oikeus päästä mukaan adoptioharkintaan, jossa tarkistetaan parin kelvollisuus huoltajiksi. Tuntuu kornilta, että sukupuoli on adoptioharkinnassa absoluuttinen eväämisperuste, mutta varattomuus, kodittomuus, alkoholismi, rikosrekisteri, yms. otetaan käsittelyyn vasta inhimillisessä harkinnassa. Kertoo jotakin suhteellisuudentajun puutteesta nykyjärjestelmässä.

Vasta-argumenteissa niinikään oli, että lapsella on oikeus "äitiin ja isään". Tämä argumentti tuli kuitenkin henkilöiltä, jotka aktiivisesti vastustavat ainoastaan homoadoptiota, mutta eivät yksinhuoltaja-adoptiota. Miten yksinhuolta sitten voi olla yhtä aikaa äiti sekä isä, jos kaksi miestä tai kaksi naista eivät voi täyttää näitä rooleja? Kuulostaa huonolta perustelulta. Suoranaiselta älylliseltä epärehellisyydeltä.

Niinikään tyhmiä "ei-homofobisten" mukamas-pragmaattisten "lasten etu" -argumentteihin lisättiin, että eikö homot adoptoi itsekkäästi halusta saada lapsi mitä eivät voi luontaisesti saada. Ensinnäkin, argumentti on tyhmä siinä mielin, että "itsekkyys" ei poissulje rakastavaa vanhemmuutta. Toiseksi, argumentin soveltaminen homoparien suorittamaan adoptioon on perin valikoivaa todellisuuden arviointia. Se nimittäin sivuuttaa sen seikan, että nykyisellään moni biologisista syistä lapsettomaksi jäänyt pariskunta hankkii (tai yrittää hankkia) lapsen adoption kautta. Onko lisääntymiskyvyttömälle heteropariskunnalle adoptio vähemmän itsekästä kuin lisääntymiskyvyttömälle(duh) homopariskunnalle?

Juuri tämmöisiä paska-argumentteja täynnä. Oikeasti näin tyhmien ihmisten seura ahdistaa minua, enkä minä miellä itseäni edes merkittävästi keskivertoihmistä fiksummaksi. Ymmärrän rajallisuuteni. Konservatiivien aivoissa on vaan joku konkreettisesti vialla vaikka se ei näkyisikään ÄO-testeissä.

Karma-patterit ovat ladattu täyteen latinkiin tällä homojen adoptio-oikeuden puolustamisella? Okei. Puhutaan seuraavaksi rodunjalostuksesta. Minä kannatan sitä!
(Niin, ensi reaktionne saattaa hyvästä syystä olla: nyt se trollaa. Olenhan trollannut aiemminkin.)

Minusta olisi paljon paremmat rationaaliset perusteet pakkokastroida perinnöllisien sairauksien kantajat tai pakkoabortoida sikiöt, joiden kehitys on vaarantunut tai joiden geeneissä on vikaa, kuin on evätä homoilta adoptio-oikeutta. Mutta tämä ei valitettavasti onnistu, koska Hitler. Se mies on pilannut kaiken hyvän mihin on koskenut, niin hakaristin kuin eugeniikankin. (Vegetarismia hän ei sentään onnistunut lokaamaan, en tosin ymmärrä miksi tämä on poikkeus.)

Ajatus siitä, että biologiset vanhemmat ovat automaattisesti kelpoja synnyttämään lapsen (riippumatta geneettisistä sairauksista tai raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä), mutta homot automaattisesti epäkelpoja kasvattamaan toisten synnyttämiä lapsia on vaan lähtökohtaisesti niin mätä kuin olla voi. Koko harhakäsitys viime kädessä perustuu naturalistiseen virhepäätelmään, jossa moraali ammennetaan siitä miten luonnossa tapahtuu: luonnossa heterot lisääntyy, joten se on ok. Homot eivät lisäänny, joten luonnonoloissa ne harvemmin myöskään kasvattavat lapsia, eli adoptio ei ole ok.

Raskaaksi tuleminen ja synnyttäminen on vääristynyt ihmisoikeus, ottaen huomioon, että yhteiskunnalla ei tunnu olevan mitään moraalisia estoja takavarikoida lasta huostaanottoon välittömästi tämän synnyttyä.

Naturalistinen virhepäätelmä on jopa argumentointivirheiden keskuudessa sieltä ehkäpä pahimmasta päästä. Vaikka ihmisen geeniperimä noudattaa biologian lakeja, ihminen on luonut omat, moraaliperusteiset epäluonnontieteelliset lakinsa hallitsemaan mm. evoluutiota. Tämä on tapahtunut mm. darwinistisen epäkelpojen yksilöiden karsiutumisen estymisellä sosiaaliturvan ja solidaarisuuden myötä.

_____


Meillä on neljä vaihtoehtoa:

1) Mitään ei tehdä. Ihmislaji (ei siis ainoastaan ihmisrotu) degeneroituu, koska epäkelvot yksilöt saavat elää ja lisääntyä edelleen. Geneettisiä mutaatioita tapahtuu sekä parempaan että huonompaan. Tilastollisesti lähes kaikki mutaatiot ovat huonompaan päin. Normaaleissa luonnonoloissa tämä korjautuu ARMOTTOMALLA "jos olet saastaa, kuolet nälkään, piste" -logiikalla. Nyky-yhteiskunnassa näin ei tapahdu, joten ihmislaji on tuomittu degeraatioon. Tämä degeneraatio ei ole paluuta apinaan. Apina täytti funktion kädellisenä sekaravintoeläjänä viidakossa. Ihmisen suunta degeneraatiossa on täysin epäfunktionaalinen mutantti, CP-vammainen, sydänvikainen ja geneettinen supersaasta.

Edellinen vaihtoehto ei kuulostanut kivalta, eihän. Moraalisi sanoo, että se ei voi olla totta, mutta evoluutio (ja devoluutio) ei kysy sinun mielipidettäsi. "Good luck, have fun, vittu", kuten WeMMu olisi asiaan ehkä sanonut.

2) Alamme noudattaa sosiaalidarwinismia. Tämä tarkoittaa, että poistamme täydellisesti kaiken terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja solidaarisuuden ja annamme geneettisesti huonojen yksilöiden yksinkertaisesti kuolla katuojaan. (Vaikka professori Tarmo Kunnas ilmaisikin Petri-Eric Auvisen ammuskelun olevan enemmän sosiaalidarwinistista kuin nietzscheläisyyttä, en kyllä itse pysty näkemään siinä sosiaalidarwinismiakaan. Satunnainen kuolema ei tue evoluutiota.)

3) Säännöstelemme oikeutta saada lapsia. Tämä on ainoa vaihtoehto, jos emme tapata (tai salli kuoleman tapahtua sivusta passiivisesti katsoessamme) jo syntyneitä ihmisiä. Vaikuttaa hieman humaanimmalta kuin sosiaalidarwinismi, ainakin minun mielestäni. Mitä tämä ratkaisu loukkaa? Ihmisen oikeutta tehdä jälkikasvua? En ymmärrä miksi oikeus tehdä jälkikasvua on niin tärkeä. Hyvin itsekeskeisessä merkityksessä tämä on toki kaikki mikä merkitsee, koska biologisesti funktiomme on pyrkiä levittää omia geenejämme kaikin mahdollisin keinoin (raiskaukset mukaanlukien), riippumatta kuinka huonoja geenejä kannamme. Biologia on kuitenkin epäonnistunut siinä, että on luonut itsetietoisen eliön, joka on kehittänyt moraalin toiminnalleen, ja joka on tämän motivoimana romuttanut evoluution sallimalla oman lajinsa devoluution sosiaaliturvalla.

4) Suoritamme geenimanipulaatiota, pakotettuna. Lääketieteellinen kehitys voi ainakin eugeniikkaprosessin alkuvaiheissa estää tämän keinon käyttöä ja geenivirheiden korjaaminen voi rajoittua myöhemminkin vain yleisimpiin kansaa riivaaviin kansantauteihin ja näihin kansantauteihin altistaviin geeneihin.

_____


Joudumme siis devoluution ja koko ihmiskunnan rappiota välttääksemme rajoittamaan ihmisen oikeutta siittää ja synnyttää jälkikasvua - vähintäänkin geenimanipuloimattomassa muodossansa. Not a big deal, minusta. Onhan nyt jo esim. rajoitettu oikeutta rakentaa oma talo. Kaikkia rakennuslupia ja -tarkastajia ynnä muuta turhaa. Eugenistinen synnytysoikeuden kontrollointi ei myöskään loukkaa oikeutta kasvattaa lasta. Miksi? Koska sitä oikeutta ei nyky-yhteiskunnassa edes ole olemassa! Miksi helvetissä tarraamme oikeuteen synnyttää geenimanipuloimatonta jälkikasvua, jos synnyttäjällä ei välttämättä ole oikeutta edes kasvattaa synnyttämäänsä lasta? Yhteiskuntamme on tehnyt jo suurimman uhrauksen (huostaanottopykälät) joka on olisi pakkokastraation tiellä: kyse on enää ainoastaan oikeudesta paisua 9kk kuukautta ja kärsiä synnytyskivuista, koska oikeutta lapseen lapsen syntymän jälkeen ei ole kenelläkään.

Luulenpa, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa tätä kirjoitusta lukiessasi alkoi sisäisen moraalisi äänen mussutus siitä, että oikeus lapseen kuuluisi kaikille, tai että kaikilla pitäisi vähintään olla oikeus yrittää kasvattaa lasta. No, adoption kautta se onnistuisi geneettisesti viallisillekin, jatkossakin. Samaan tapaan kuin homoille, kunhan ne yhdet juntit taipuvat tai tulevat demokratisesti jyrätyksi mielipiteineen.

Luulenpa myös, että homojen adoptio-oikeuden vastustajat, jotka hetki sitten saattoivat argumentoida, että adoption tulee palvella yksinomaan lapsen etua, argumentoiden homoparien adoptiohalukkuutta pelkästään "itsekkääksi", yllättäen nyt kannattavatkin geeniviallisten ihmisten oikeutta saada geeniviallisia lapsia huollettavakseen... vieläpä täysin itsekkäistä syistä! Vai onko syntyminen geneettisesti viallisena lapsen etu?


_____


Jos tällä argumentaatiolla sain jonkun konservatiivin pyörtämään kantansa siitä, että homot ovat itsekkäitä halutessaan yhteisadoptoida lapsen vakituisen elämänkumppaninsa kanssa, voitto minulle.

Jos puolestaan vakuutin teidät siitä, että eugeniikka eli rodunjalostus ei ehkä olekaan niin paha asia, eikä sen pakottaminen ole liian kova ihmisoikeuksien rajoitus verrattuna siitä saatavaan yhteiskunnalliseen etuun niin... Trollasinko? Miettikää nyt ensin, että pettikö logiikkani jossakin. Trollaus kuitenkin luottaa argumentaatiovirheeseen asian viemiseksi polulle, joka ei ole perusteltavissa.

I rest my case. Konservatiivit ovat idiootteja. Liberaalit ovat idiootteja.

Kylmän rationalistiset vasta-argumentit ovat silti welcome, sillä täällä on let's go -meininki ja lentokapteeni lämmittelee siellä jo moottoreita yhdensuuntaista matkaa banaanisaarille varten.

2 kommenttia:

  1. Mitenköhän noista konservatiiviurpoista pääsisi eroon. Jonkinlaista militanttia anarkokapitalismia ja transhumanismia pitäisi kehitellä.

    Minusta olisi paljon paremmat rationaaliset perusteet pakkokastroida perinnöllisien sairauksien kantajat tai pakkoabortoida sikiöt, joiden kehitys on vaarantunut tai joiden geeneissä on vikaa, kuin on evätä homoilta adoptio-oikeutta.

    Support!

    VastaaPoista
  2. Anarkokapitalismi alkaa jo vähitellen saada tuulta purjeisiin.
    Voimme todeta tämän jatkuvista täysin moraalittomista finanssikaappauksista ja muista taloustoimista, omaisuuden uusjaosta ja jatkuvasta talouden kriisiyttämisestä. Kyseisen ideologian lopputulos eli uusfeodalismi alkaa muotoutua.

    VastaaPoista