maanantai 8. marraskuuta 2010

Liikenteen verotustavat

Jos (ja kun) liikennettä halutaan verottaa, mielestäni sitä on mielekästä tehdä autoveron ja polttoaineveron kautta. Kieltämättä jälkimmäinen asettaa ylimääräistä verotusta työnteolle, koska kotona löhötessä ei bensiiniäkään tarvitse. Suhteellisesti kovimmalle verotukselle joutuu matalapalkkaista työtä pidemmän matkan päässä tekevä ihminen. Ajatus "hanki työpaikka läheltä" on melko utopistinen, koska Nyky-Suomessa saa olla tyytyväinen, jos on ylipäätään töytä tehtäväksi. Ei parane nurista vaikka olisi kauempanakin. Eikä asuntoakaan ei kannata kovin herkästi vaihtaa lähemmäksi, kun työmarkkinat ovat hektisiä, irtisanomisia tapahtuu, on määräaikaisuuksia ja omistusasunnon vaihtamisesta verotetaan ankarasti, joka kerralla. Vuokralla taas ei kannata asua koko ikäänsä, koska siinä tulee maksaneeksi asunnon hinnan elämänsä aikana - sillä erotuksella, että talon hinnan maksettuaan talo ei kuulu sinulle. Summa summarum: paskempi juttu. Työssä lienee pakko käydä kauempanakin, sanoivat viherhihhulit siihen mitä hyvänsä.

Autovero on mielestäni liikenteen parhaita veroja. Valitettavasti se nähdään kuitenkin perin negatiivisessa valossa, koska halutaan uutta tekniikkaa. Moni uusi tekniikka (täyssähköautoa tai plug-in hybridiä lukuunottamatta) on kuitenkin melko turha Suomessa. Mitä tekee Volvon Stop & Go -tekniikalla pätkäajossa (ympäri vuoden) tai kylmällä säällä (talven ajan), kun järjestelmä pudottaa itsensä pois moottorin ollessa viileä tai sisätilalämmittimen ollessa päällä? Mitä tekee hybridillä, joka oletusarvoisesti käynnistyy vaikka autoa tarvitsisi siirtää vain kilometrin tai pari (matka, joka ei-plug-in hybridiltäkin onnistuu helposti, useitakin kertoja)? Näillä lyhyillä pyrähdyksillä moottori ei edes ehdi lämmetä siihen pisteeseen, että teknologia aktivoituu. Jos taas ajat pitkää matkaa maantiellä, hybriditekniikka ei niinikään ole aktiivinen. Hybrididiesel on monen ekoihmisen ja polttoaineenpihistäjän märkä päiväuni, mutta jos normaalidieselkään ei tahdo lämmetä pakkasilla ennen 50km etappia niin mitä ihmettä tuolla hybridillä tekee? Turhaa turhempaa kapistusta pitäisi verorahoilla kustantaa arktiseen Suomeen.

Ajatus siitä, että luontoa suojellaan sillä, että kaikilla meistä olisi mahdollisimman uusi auto on ekologisesti kestämätön, koska auton valmistus on hyvin energiaintensiivistä ja päästöjä tuottavaa. Vähän ajaville vanhin ja vastenmielisin kinneri on juuri se ekologisin kuviteltava vaihtoehto, koska tällöin se saastuttavin vaihtoehto on poissa enemmän autoilevilta. Autovero on eettinen myös siinä mieli, että se ei ole tasavero vaan riippuu auton hinnasta. Se myös tukee valtion vaihtotasetta vähentäen uusien autojen tehdashintojen virtaa ulos maastamme. Olisi paljon mielekkäämpää uusia autokanta 3. vuotiaita tuontiautoja maahantuomalla kuin tehdasuusia. Ulkomailla, kun vaihtoautojen hinnat putoavat nopeammin kuin täällä Suomessa ja tiesuolan puuttuminen takaa, että 20-vuotiaskin on vielä priimakuntoista, jollei sitä ole kolaroitu. Autovero on hyväksi Suomelle, koska Suomella ei ole omaa autoteollisuutta. Kaikki perustelut Ruotsin ja Saksan verotuksilla on naurettavaa, koska heillä on oma lehmä ojassa ja vaihtotaseen hallinta ei kärsi matalasta autoverosta.

Kun yhteiskunnassa on (autojälleenmyyjien lobbaama) "tarve" alentaa autoveroa, tilalle on usein ehdotettu "käyttömaksua" eli käyttöön perustumatonta vuotuista veroa, joka tunnetaan laissa nimellä "ajoneuvovero". Tämä on polttoaineveroakin huonompi ratkaisu. Erityisen tyhmäksi vuotuinen ajoneuvovero käy, kun silloin kun se yrittää olla "älykkäämpi", eli viherhihhulien toiveesta huomioi esimerkiksi auton kulutuksen standardissa testisyklissä tai olettaa kulutuksen jostakin sellaisesta suureesta, joka on julkaistu vanhemmillekin autoille (esim. iskutilavuus). Tämä johtaa nimittäin hyvin korneihin veroihin mm. 6-litraisilla moottoreilla varustetuille harrastusautoille. Eko-ohjaavutta tällä ryöstöverolla ei ole, koska nämä harrastusautot eivät ole käyttöautoja. Ja ryöstöverohan se on, koska sillä verotetaan kertaalleen jo (tuloveron sekä autoveron ja ALVin kautta) verotettua omistusoikeutta. Niinikään tämä ei suosi vähätuloisia, sillä alemmille vuotuisille veroille ehdotetut hybridit ovat yksinkertaisesti yli budjetin monelle autoa tarvitsevalle. (Toisalta, kun miettii ei-plug-in hybridin hyödyllisyyttä arktisella alueella, siinä ei paljoa merkitystä ole vaikka eivät koskaan yleistyisikään. Mutta jos köyhät joutuvat maksamaan enemmän vuotuista veroa koska heillä ei ole uuteen, joskin turhaan, tekniikkaan varaa niin...)

Ympäristöperusteinen "käyttömaksu" ole, koska ajokilometrejä se ei katso. Se ei niinikään katso ajaako autolla epätaloudellisella vai taloudellisella ajotavalla, ja muistaako pakkasella käynnistäessä laittaa auton lohkolämmittimeen. Polttoainevero motivoi kaikkea tätä.

Eli en pidä polttoaineveroa sinällään vääränä, jos halutaan ympäristöohjausta. Minusta se on aidossa käytön verotuksessa ainoa oikea tapa verottaa... käyttöä. Kaikki muu on tekopyhää ja osoittaa ehdottajansa olevan aivokuollut ääliö. Onko syy ympäristöohjaukselle sitten hypetetty CO2 vai esim. halu minimoida hiukkaspäästöt pakokaasuista sekä tiestä irronneesta pölystä, ja näin ollen vähentää ei-tupakoivan kansan keuhkosyöpäriskiä, tai vähentää ylipäätään liikennettä, ruuhkautumista ja niiden ihmisten matka-aikoja, joiden täytyy tiellä liikkua on toki eri asia.

Sotalan perustelu siitä, että yhteiskuntaa ei kannata tehdä liiallisen riippuvaiseksi halpaan öljyyn, kun öljyn hinta tulee ainoastaan nousemaan öljyesiintymien ehtyessä ja korvaavien esiintymien ollessa aina syvemmällä tai hankalemmassa maaperässä, on niinikään validi. Ehkä polttoainevero on paikallaan, mutta yhteiskunnan pitäisi subventoida työmatkakilometrejä vähän enemmänkin kuin pelkästään veronvähennysoikeudella. Tällöin ihmisillä olisi motivaatio ostaa vähän kuluttava auto, ajaa autolla taloudellisella ajotavalla, ja välttää työmatkaan liittymättömiä kilometrejä - ilman, että nettoverotus rankaisi työssäkäymistä perustuen työmatkan pituuteen. Harva meistä kuitenkaan vapaaehtoisesti ottaa työtä kaukaa, jos on varaa valita (ja usein ei ole). Kaikki eivät varsinaisesti nauti työmatka-ajosta ja tekisi mielellään jotakin muuta. Siinä luulisi jo olevan riittävästi motivaattoria työpaikan valintaan työttömyyden riivaamassa Suomessa. Enempää ei kaivata.

Summa summarum: mielestäni bensiinivero on paras kompromissi kuinka käyttöä voidaan verottaa, ilman, että siitä muodostuu kannattamattomuutta matalapalkkaisen työn tekemiselle. Autovero siihen rinnalle vähentämään vaihtotasetappiota sekä estämään autokannan uudistumisen ylilyöntejä noususuhdanteiden aikana.

Joku varmaan tätä lukiessa ehti jo ihmetellä, että onhan meillä museorekisteri, johon harrasteauton siirtämällä välttyy vuotuiselta ajoneuvoverolta. Tämä on harhakuvitelmaa, koska valtaosa harrasteautoista ei ole oikeutettuja museoautostatukseen! Argumentti on "miksi et museorekisteröi" on yhtä naiivi kuin kehoitus hankkia työpaikka läheltä. Museoentisöinti maksaa lähes poikkeuksetta enemmän kuin autolla on markkina-arvoa, ja markkina-arvo ei korotu merkittävästi museorekisteröinnin myötäkään (jostakin kummallisesta syystä, jota en itsekään ymmärrä) eli se on tajuton rahareikä, jos lähtee "kiertämään" vuotuista käyttömaksua. Ja naurettavaa sitä on kiertämiseksi kutsuakaan, kun autolta kuitenkin vaaditaan yli 25-vuoden ikä. (Omistamallani museorekisteröimättömällä harrasteautolla ikää on jo 43 vuotta, mutta museorekisteröinti olisi silti ongelma.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti