Aikomukseni oli (tai on yhä) kirjoittaa tänään eräs toinen artikkeli, mutta esiin on käynyt jotakin uutta ja outoa: Ruotsin poliisi nimittäin esittää poliitikoille lapsipornoa lobbatakseen heidät internetsensuurin kannattajaksi! Näytetyssä materiaalissa ei Cecilia Wikströmin mukaan ollut mitään 17-vuotiaita vaan poliisi on näyttänyt hänelle kuvia pikkulapsien seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Tämä huolestuttaa minua suunnattomasti:
- Mikä on ylipäätään peruste lapsipornon ei-kaupalliselle levittämiselle ellei yksityisyys? On toki mahdollista, että Wikströmille esitetyistä kuvista oli lapsien kasvot sutattu tunnistamattomaksi, mutta jos vastaavalla tavalla sutattuja kuvia ei saa levittään internetissä, ei luulisi, että poliisikaan saisi materiaalia näyttää tahoille, jotka eivät osallistu rikostutkintaan.
- Onko poliisilla kenties muita erivapauksia levittää laitonta materiaalia poliisilaitoksen henkilökunnan sekä tuomioistuinkäsittelyiden ulkopuolelle?
- Onko poliisin tehtävä lobbata internetsensuurin käyttöönoton puolesta? Poliisin kuuluisi olla lakia toimeenpaneva elin, ei lainsäädäntövalta, eikä tuomiovalta. Poliisin ei myöskään minun oikeustajuni mukaan kuulu lobbata lainsäätäjiä.
- Poliisi esitti Wikströmille kuvia hyväksikäytetyistä pikkulapsista. Tämä on varsin harhaanjohtavaa, kun ottaa huomioon mitä "lapsipornoa" internetissä pääsääntöisesti liikkuu: 17-vuotiaiden itsepaljastelukuvia, "herutusta".
- Poliisi lobbaa järjestelmän puolesta, jolla sensuroidaan pääsääntöisesti sivustoja, jotka eivät sisällä lapsipornografiaa, ks. Matti Nikin laatima lista väärin perustein sensuroiduista sivuista. (Ihme muuten, sateenkaarikansa ei ole nostanut meteliä siitä, että homopornografisia sivustoja on sensuroitu mielivaltaisesti vaikka niillä ei ole ollut mitään tekemistä lasten hyväksikäytön kanssa.)
Suomessa asiasta ensimmäisenä uutisoi Matti Nikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti